Suomen Luontopaneelin julkaisuja, 2021
Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Elämämme on täysin riippuvainen ekosysteemien ja lajien olemassaolosta ja niiden toiminnasta. Suomen Luontopaneeli katsoo, että elvytystoimien pitää kokonaisuudessaan auttaa yhteiskuntaamme selviämään koronan aiheuttamasta talouden supistumisesta niin, että elvytystoimet samalla aikaansaavat siirtymän kohti hiilineutraaliutta ja luonnon kokonaisheikentymättömyyttä. Tässä kannanotossa Luontopaneeli arvioi ympäristöministeriön kestävän elvytyksen työryhmän ja Suomen ilmastopaneelin esittämien sekä muutamien muiden elvytystoimien luontovaikutuksia ja antaa suosituksia elvytystoimien mahdollisten haitallisten luontovaikutusten välttämiseksi. Kuvaan 1 (sivulla 3) on koottu Luontopaneelin näkemys eri toimenpiteiden luonnon monimuotoisuus- ja elvytysvaikutuksista. Lähtökohta ja tavoite on luonnon kokonaisheikentymättömyys (engl. “no net loss of the integrity of ecosystems”). Suomen maaekosysteemien, sisävesien ja meriluonnon tilan heikkeneminen tulee pysäyttää seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Osa toimenpiteistä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen suoraan, esimerkiksi maankäytön kautta, ja osa epäsuorasti ilmastonmuutoksen (ks. tietolaatikko s. 7 ), ilmansaasteiden (s. 10) tai rehevöittävien ravinteiden (s. 11) kautta. Moni taloutta elvyttävä ja hiilineutraaliutta edistävä toimi voi aiheuttaa luontohaittaa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan siitä, että aidosti hyvät toimet voivat olla elvyttävyys-, ilmasto- tai luontovaikutuksiltaan ristiriitaisia. Tällaiset toimet tulisi suunnitella niin, että ne ovat yhdenmukaisia luonnon kokonaisheikentymättömyystavoitteen kanssa. Väistämättömät haitat tulee hyvittää luonnolle ekologisilla kompensaatioilla (ks. s. 4). Tämän kannanoton tarkoitus on tunnistaa ristiriitoja ja löytää keinoja lieventää niitä. Jokaisen toimenpiteen vaikutukset on arvioitu ja niiden osalta on esitetty ehdotukset siitä, kuinka mahdollisia haitallisia luontovaikutuksia voidaan pienentää.